Virtuaalitalli Cascade Morgans

 Minne se aika oikein menee? Tämä lause on tullut tutuksi tänä kesänä. En tiedä kenen mielestä oli hyvä idea teettää kuusi varsaa samalle keväälle, sillä ei ole tarvinnut miettiä kuinka päivänsä saisi kulumaan. Varsat syntyivät kuitenkin sen verran pienellä ikäerolla, että kiirettä on pitänyt. Kummasti se syksy sieltä kuitenkin taas tuli vastaan! Trina vauhdissa Ensimmäisenä syntynyt Trina alkaa olla jo täysin vieroitettu. Hope on monen varsan kokemuksellaan hoitanut vieroitukset itse parhaaksi katsomanaan ajankohtana ja olen todennut, että tässä kohtaa tämä tamma tietää itse parhaimmin. Trina onkin ollut helppo vieroitettava, sillä se on ollut pienestä pitäen hyvin itsenäinen eikä ole nytkään jäänyt kaipamaan emäänsä. Pikkutamma pääsi tarhaamaan Mandyn ja Cloudin kanssa ja pienemmästä koostaan huolimatta se ei ole jäänyt jalkoihin vaan kolmikko on tullut toimeen loistavan hyvin. Beaukin on jo viikkoa vaille puolivuotias, mutta sen suhteen en ajatellut pitää kiirettä. Palma tuntuu ...

 Kevät on suorastaan karannut kohti kesää eikä kirjoitteluun ole juuri jäänyt aikaa - siitä on varsomiskausi pitänyt huolen. Viime vuonna kaikki meni suorastaan huolestuttavan sujuvasti joten ei kai ollut mikään ihme, että tänä vuonna tuli ongelmia. Trina ja Hope Ensimmäisenä maaliskuussa syntynyt Trina on on ollut reipas ja hyvinvoiva varsa. Pikkutamma kasvaa kovaa vauhtia ja tuntuu koettelevan emänsä kärsivällisyyttä. Hopen onneksi Palma varsoi vähän reilun viikon kuluttua Trinan syntymästä ja pikkuriiviö sai ikäistänsä leikkiseuraa. Palma varsoi komean ja ison mustan orivarsan, joka sai nimekseen Cascade's Beaumont Bay . Beau ja Trina ovat olleet yhteenpääsystä saakka erottamattomat.   Beaulla riittää vauhtia Kaksi ensimmäistä varsomista menivät hyvin, mutta seuraavaa saatiinkin sitten odotella. Monan laskettu aika oli kuun alussa, mutta varsaa ei vaan kuulunut. Kyseessä oli kuitenkin tamman ensimmäinen varsominen meillä, joten en ollut erityisen huolissani. Niin siinä sitt...

 Tämän vuoden ensimmäiset varsojat olivat vuorossa maaliskuun aikana, joten olin kytännyt sekä Hopea että Palmaa haukkana aina kuun vaihteesta saakka. Hope vaikutti siltä ettei tammalla ole mikään kiire varsomisen suhteen, kun taas Palma jonka laskettu aika oli arvioitu lähemmäs kuun vaihdetta näytti siltä, että varsa voisi olla ajoissa. Molemmat tammat olivat jääneet edellisenä iltana sisälle isojen varsamahojensa kanssa tyytyväisinä heinää mutustelemaan. Seurasin tammoja kamerasta puolilleöin ja heräsin jopa aamukolmen jälkeen tarkistamaan kamerat, mutta kaikki näytti normaalilta. Siksi koinkin tämän vuoden suurimman yllätyksen, kun aamuviiden jälkeen herätessäni kameroissa näkyi varsa. Jälleen kerran tammat olivat onnistuneet huijaamaan minua! Palman valtava vatsa oli edelleen tallella ja se oli Hopen karsina, jossa vuoden ensimmäinen kasvatti makoili. Suorastaan ryntäsin talliin ilman aamukahvia, sillä tämä oli minulle ehdottomasti vuoden odotetuin varsa. En ollut uskoa silmiän...