Virtuaalitalli Cascade Morgans

Kesä on vienyt tehokkaasti mennessään ja huomasin, etten ole ehtinyt kirjoitella päiväkirjaan kuulumisia vähään aikaan. Kerrottavaa toki riittää, mutta ajattelin aloittaa varsojen kuulumisilla. Nuoriso eli tammat Vera ja Mandy ovat ihan kohta kuukauden ikäisiä! Aika on jännä asia, tuntuu että varsojen syntymästä olisi jo kauemmin. Tytöt ovat kasvaneet ja kehittyneet hurjaa vauhtia ja pian alkaakin olla aika yhdistää ne Maryn ja Redin kanssa. Redi on kaivannut kovasti varsaseuraa, mutta tytöt ovat olleet vielä liian pieniä jotta olisin uskaltanut yhdistää ne pari kuukautta vanhemman ja leikeissään rajumman orivarsan kanssa. Varsojen luonteenpiirteetkin ovat alkaneet erottua jo selvästi. Vera on rohkea ja utelias ja muistuttaakin kovasti Rediä - uskon näiden kahden tulevan mainiosti toimeen! Mandy on selvästi tullut emäänsä ja on vetäytyvämpi, mutta Veran rohkaisemana uskaltaa kyllä tutustua kaikkeen uuteen ja on kovasti toisen tamman leikeissä mukana. Mandy nyhjää mielellään emänsä ...

Kaikki tapahtui niin kovin nopeasti ja tuntui että puhelusta oli kulunut vain minuutteja, kun seisoin ulkona hevoskuljetusauton vieressä. En ollut ollenkaan sisäistänyt sitä, että ostin (taas) uuden orin ja vielä niin hienon orin kuin Dio. Kaikenlaiset ajatukset pyörivät päässäni, mutta lopulta kuljettajan taluttaessa suorastaan leijuvaa Dioa alas kuljetusautosta, en tiennyt enää mitä ajatella. Niinpä tuijotin oria tyhmänä hetken saatuani narun käteeni. Lähimpänä pihaa tarhaavan tammalauman sakki oli tullut aidalle roikkumaan kuljetusauton nähtyään ja Dio tuijottelikin niitä uteliaana. Kauempaa kuuluva möykkä kertoi Fairin hoksanneen että uusi hevonen oli saapunut ja Dio vastasikin toisen orin huuteluihin lyhyesti, mutta vaikutti mieluummin tuijottelevan ympärilleen hiljaisena. Taluttaessani oria talliin huomasin heti muutamia piirteitä, joista olimme Jasnyn kanssa keskustelleet. Dio tuntui suorastaan leijuvan, niin valtavin ja ylöspäin suuntautuvin askelin se kulki vaikka kyseessä o...

Enpä olisi aamulla arvannut millainen kesäkuun ensimmäisestä päivästä olisi tulossa! Aamu alkoi normaalisti varsakameroiden tarkistuksella, kaikki tallissa näytti normaalilta. Hope oli viettänyt jo pitkään yöt sisällä, sillä sen laskettu aika oli jo mennyt aikapäiviä sitten. Olin kyllä kuullut että tammalla oli taipumusta kantaa varsojaan pidempään, mutta odottelu oli silti suorastaan hermoja raastavaa. Yöseurana Hopelle toimi ensikertalainen Suzy, jonka laskettu aika lähestyi myös. Aamurutiinien jälkeen suuntasin talliin, jossa sain kohdata päivän ensimmäisen yllätyksen. Hope oli varsonut! Varsa oli aivan tuore ja vielä märkä. Hope oli kuitenkin jo työn touhussa nuolemassa varsaansa kuivaksi enkä itse voinut hetken tehdä muuta kuin tuijottaa. Jo toisen kerran tammat olivat onnistuneet varsomaan piilossa! Tarkistin nopeasti Suzyn tilanteen, mutta tamma kuikuili rauhassa karsinastaan ja ihmetteli missä aamuheinät viipyvät. No eipä siinä auttanut kuin aloittaa aamutoimet ja pitää s...