Virtuaalitalli Cascade Morgans

 Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja seuraava jo kolkuttelee ovelle. Suunnitelmia on ollut jo pitkään, mutta viime aikoina ne on pistetty kokonaan uusiksi. Olen haaveillut muutosta Kanadaan jo vuosikausia. Tämän vuoden aikana haave alkoi tuntua mahdolliselta ja olenkin jo muutaman kuukauden selaillut eri farmien myynti-ilmoituksia. Alkukuusta haave otti ison askeleen kohti todellisuutta, kun lähdin viikonloppureissulle katsomaan muutamaa farmia ihan paikan päälle. Mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta koko ajan näyttää enemmän siltä että vuodenvaihteen jälkeen täytyy alkaa pakata tavaroita. Muuttaminen ei ole koskaan helppoa, mutta hevosten kanssa muuttaminen on täysin oma todellisuutensa. Vuodenvaihteen jälkeiselle ajalle muuttoa on suunniteltu siksi, että varsinkin kantavat tammat saisivat rauhassa kotiutua ennen varsomista. Kaikki varsat on vieroitettu ja myyntiin menevät täytyisikin listata mahdollisimman pian, jotta voisin miinustaa muutaman hevospaikan muuttokuormasta. Tähän ...

 Minne se aika oikein menee? Tämä lause on tullut tutuksi tänä kesänä. En tiedä kenen mielestä oli hyvä idea teettää kuusi varsaa samalle keväälle, sillä ei ole tarvinnut miettiä kuinka päivänsä saisi kulumaan. Varsat syntyivät kuitenkin sen verran pienellä ikäerolla, että kiirettä on pitänyt. Kummasti se syksy sieltä kuitenkin taas tuli vastaan! Trina vauhdissa Ensimmäisenä syntynyt Trina alkaa olla jo täysin vieroitettu. Hope on monen varsan kokemuksellaan hoitanut vieroitukset itse parhaaksi katsomanaan ajankohtana ja olen todennut, että tässä kohtaa tämä tamma tietää itse parhaimmin. Trina onkin ollut helppo vieroitettava, sillä se on ollut pienestä pitäen hyvin itsenäinen eikä ole nytkään jäänyt kaipamaan emäänsä. Pikkutamma pääsi tarhaamaan Mandyn ja Cloudin kanssa ja pienemmästä koostaan huolimatta se ei ole jäänyt jalkoihin vaan kolmikko on tullut toimeen loistavan hyvin. Beaukin on jo viikkoa vaille puolivuotias, mutta sen suhteen en ajatellut pitää kiirettä. Palma tuntuu ...

 Kesä kuluu kohisten, johan se on keskikesän juhlan aika! Kuulumisten kirjoittelu on taas unohtunut, sillä tilalla on pitänyt kiirettä. Kasvava hevosmäärä on pakottanut tallin laajentamiseen ja lisäsiiven nikkaroinnissa onkin kulunut kaikki vapaa-aika. Lisäksi hevosten siirryttyä laiduntarhoihin on talvitarhoissa paljon kunnostettavaa. Uusia tarhojakin on jo suunniteltu. Onneksi tuota lääniä riittää... Varsat ovat voineet hyvin ja kasvavat kovaa vauhtia. Eilen saimme viimein varsalauman yhdistettyä, sillä porukan pienin on myös päässyt kuukauden ikään ja vahvistunut riittävästi. Nuorimmalla ja vanhimmalla on kuitenkin lähemmäs kolmen kuukauden ikäero, mutta onneksi Trina on varsin fiksu varsa ja Doom taas hyvinkin reipas ikäisekseen. Yhdistäminen sujui hyvin, vaikka erityisesti varsat olivat hetken todella hämmentyneitä. Näin isoa varsalaumaa ei olekaan vielä ollut, ajatella että joskus pidin viime vuoden kolmikkoa isona porukkana. Tuplaten varsoja on tuplaten hupia ja ainakin joka...

 Kevät on suorastaan karannut kohti kesää eikä kirjoitteluun ole juuri jäänyt aikaa - siitä on varsomiskausi pitänyt huolen. Viime vuonna kaikki meni suorastaan huolestuttavan sujuvasti joten ei kai ollut mikään ihme, että tänä vuonna tuli ongelmia. Trina ja Hope Ensimmäisenä maaliskuussa syntynyt Trina on on ollut reipas ja hyvinvoiva varsa. Pikkutamma kasvaa kovaa vauhtia ja tuntuu koettelevan emänsä kärsivällisyyttä. Hopen onneksi Palma varsoi vähän reilun viikon kuluttua Trinan syntymästä ja pikkuriiviö sai ikäistänsä leikkiseuraa. Palma varsoi komean ja ison mustan orivarsan, joka sai nimekseen Cascade's Beaumont Bay . Beau ja Trina ovat olleet yhteenpääsystä saakka erottamattomat.   Beaulla riittää vauhtia Kaksi ensimmäistä varsomista menivät hyvin, mutta seuraavaa saatiinkin sitten odotella. Monan laskettu aika oli kuun alussa, mutta varsaa ei vaan kuulunut. Kyseessä oli kuitenkin tamman ensimmäinen varsominen meillä, joten en ollut erityisen huolissani. Niin siinä sitt...

 Tämän vuoden ensimmäiset varsojat olivat vuorossa maaliskuun aikana, joten olin kytännyt sekä Hopea että Palmaa haukkana aina kuun vaihteesta saakka. Hope vaikutti siltä ettei tammalla ole mikään kiire varsomisen suhteen, kun taas Palma jonka laskettu aika oli arvioitu lähemmäs kuun vaihdetta näytti siltä, että varsa voisi olla ajoissa. Molemmat tammat olivat jääneet edellisenä iltana sisälle isojen varsamahojensa kanssa tyytyväisinä heinää mutustelemaan. Seurasin tammoja kamerasta puolilleöin ja heräsin jopa aamukolmen jälkeen tarkistamaan kamerat, mutta kaikki näytti normaalilta. Siksi koinkin tämän vuoden suurimman yllätyksen, kun aamuviiden jälkeen herätessäni kameroissa näkyi varsa. Jälleen kerran tammat olivat onnistuneet huijaamaan minua! Palman valtava vatsa oli edelleen tallella ja se oli Hopen karsina, jossa vuoden ensimmäinen kasvatti makoili. Suorastaan ryntäsin talliin ilman aamukahvia, sillä tämä oli minulle ehdottomasti vuoden odotetuin varsa. En ollut uskoa silmiän...

 Päiväkirjan pitäminen on taas jäänyt hurjasti jälkeen ja puolivalmiita tekstejä odottelee jonossa. Kunhan tästä pääsen taas vauhtiin, on takautuvasti tulossa ainakin kertomukset Dragonin ja Loganin kohtaamisesta, Palman terapiahevosklinikan matkakertomus ja Mian oston taustoja. Nyt kuitenkin hieman tämänhetkisiä kuulumisia! Talvi on ollut raikas ja luminen ja hevoset ovat kasvattaneet kunnon mammuttiturkit. Tarhassa ei kuljekaan enää kiiltäväkarvaisia solakoita oreja ja kevyen pyöreitä lempeitä tammoja, vaan kunnon karvaturilaita. Erityisen innolla seuraan pyöristyviä vatsoja, kun tammalaumassa alkaa varsomisajat lähestyä. Ensimmäiset varsojat ovat vuorossa maaliskuussa, nimittäin Palma ja Hope. Sanat eivät riitä kuvaamaan kuinka jännityksellä odotan Hopen varsaa, sillä isänä on komea hallakkogeeninen ori ja hallakko hevonen on pitkään ollut haaveissani! Pidetäänhän siis sormet ja varpaat ristissä, että arpaonni geenilotossa on puolellani. Mona varsinkin alkaa olla jo hurjan pyöre...

Takana on jo reilu viikko lokakuuta, mikä tarkoittaa sitä että Redi on vieroitusiässä. Vihdoin totesin ettei auta enää viivytellä, ja laitoin Redistä myynti-ilmoituksen näkyville. Saa nähdä paljonko tulee kyselyitä, sillä eihän tämä rotu nyt mikään erityisen haluttu ole. Täytyisi myös aloittaa ostoilmoitusten seurailu, sillä välillä näkee haettavan hevosia rodusta kuin rodusta. Noin yleisesti ottaen Redillä menee hyvin. Nyt vieroitusiän lähestyessä sen kanssa on alettu tehdä entistä enemmän asioita ilman emää ja itse asiassa Mary on vaikuttanut jopa hieman helpottuneelta kun Redi lähtee hommiin ilman sitä. Tamma vieroittaakin Rediä jo kovasti itse ja jos totta puhutaan, niin Redi tuntuu myös vieroittavan itseään. Kohta tässä onkin ryhdyttävä tosissaan pohtimaan vieroitusta, ellei sitten ori satu menemään kaupaksi nopealla aikataululla.   Redistä puheenollen, pikkumies kävikin eilen ensimmäistä kertaa käsihevosena maastossa! Ratsuksi otin Palman, sillä tamma on juuri tällaiseen toi...

 Syyskuun viimeinen päivä valkeni jännittävänä reissun päällä, sillä olin matkalla Dragonin kanssa kantakirjatilaisuuteen. Orilla oli takana näyttelymenestystä jo kahden irtoSERTin verran, joten olin päättänyt lähteä kokeilemaan onneani kantakirjatilaisuudessa. Näyttelytilaisuuksissa Dragon oli ollut suorastaan yllättävän hevosiksi ja kovasti toivoin, että myös tämän päivän reissu menisi ilman suurempia katastrofeja.  Saavuimme perille hyvissä ajoin, mikä olikin onni sillä paikan päällä sain kuulla Dragonin olevan ensimmäisessä ryhmässä. Osallistujamäärän pyöriessä noin 80 hevosen paikkeilla hevoset jaetaan ryhmiin, joiden arvostelujen välissä tulee aina pieni tauko. Tuloksen saa kuitenkin mukaansa lähes välittömästi joten koko päivää paikalla ei tarvitsisi pyöriä.     Eipä siinä sitten muuta voinut kuin kaivaa hevonen rekasta ja tehdä viime hetken fiksailut. Kuin ihmeen kaupalla ori ei ollut saanut itseään sotkettua matkan aikana, joten se oli nopeasti esittämiskunn...

 Viime aikoina olen reipastunut ja saanut ilmoitettua hevosia näyttelyihin. Näyttelymenestystä on irronnut jo sekä Dragonille että Fairille ja olipa Diokin mukana eilisissä näyttelyissä. Toistaiseksi en ole onnistunut löytämään morganeille tarkoitettua luokkia joten pojat ovat kilpailleet muita harvinaisia vastaan. Siitä huolimatta menestys on varsinkin Dragonin kohdalla ollut yllättävää - ori on käynyt nyt kahdesti näyttelyissä ja molemmissa ollut toinen luokassaan. Ensimmäisissä näyttelyissä häviö tuli komealle saddlebredille, mutta eilen hävittiin sentään morganille! Komea kyseinen ori olikin ja vähän jäi harmittamaan että astutuskausi on jo ohi, mutta ehkä sitten ensi keväänä. Fair oli myös eilen ensimmäistä kertaa mukana ja vaikka ori jäi luokassa vähän kauemmas, sai se silti luokassaan Sertin Arvoisen ja päätuomarilta orille tulikin irtoSERT! Jopa Dio tuli luokassaan kolmanneksi ja nappasi irtoSERTin päätuomarilta. Näin ollen meillä olisi nyt oripojissa kantakirjakelpoisia he...

Kesä etenee kovaa vauhtia. Varsat kasvavat, astutetut tammat on nyt kaikki ultrattu tiineiksi ja etsinnät jatkuvat edelleen Cherilynin ja Suzyn seuraavien orivalintojen suhteen. Tällä kertaa halusin kuitenkin kirjoittaa orilauman kuulumisia. Niin, orilauman. Keväällä vielä kirosin päätöstäni hommata enemmän oreja kuin oli tarkoitus, mutta kesän mittaan olen ollut suunnattoman iloinen siitä päätöksestä! Jeremy ja Fair tarhasivat kevään vierekkäin ja vaikuttivat suhtautuvan toisiinsa hyvinkin ystävällisesti. Niinpä kesän tullen päätin kokeilla miten käy ja yhdistin orit. Ja hyvin kävi! Orit vetivät aikansa riemuisaa pukkilaukkaa ympäri laidunta, kunnes muistivat laidunruohon olemassaolon ja kävivät ruokailemaan vierekkäin. Siitä lähtien orikaksikko ovat olleet ylimmät ystävykset! Dio laidunsi jonkun aikaa kaksikon vieressä ja lopulta poistin väliaidan ja orikaksikosta tuli orikolmikko. Diossa on vähän sählärin vikaa ja Fairilla taas ei meinaa kärsivällisyys riittää sen toilailuihin, ...

08.07.2020 Mihin kaikkeen sitä tuleekaan ryhdyttyä? Olen toistellut tätä kysymystä itselleni jo monta päivää. Näin jo alkukesästä kutsun Birch Bark Ranchilla järjestettävään isompaan tapahtumaan, nimittäin Westernjaoksen Summer Championsiin. Osallistumisvaatimusten mukaan Jeremy oli kyseisiin pippaloihin täysin kelpoinen kaveri ja pyörittelinkin ajatusta mielessäni pitkään, kunnes eräänä iltana hulluudenpuuskissani ilmoitin orin reiningluokkaan. Nyt kun kolmipäiväisten kisojen alkamiseen ja karsintapäivään on enää kaksi päivää ja matkaan pitäisi lähteä jo huomenna, en enää tiedä mitä mieltä olisin. Jeremy on kuitenkin ollut poissa kisakentiltä jo useamman vuoden ja itsekin olen melko ruosteessa, vaikka orin taitoja on sentään muistuteltu heti ilmoittautumisen jälkeen. Järjen köyhyyttä moinen touhu. Toisaalta odotan innolla vierailua Birch Bark Ranchille. Olen ihaillut heidän hevosiaan internetin välityksellä jo pitkään ja hei, onhan heillä morganeja! Eiköhän täst...

Kesä on vienyt tehokkaasti mennessään ja huomasin, etten ole ehtinyt kirjoitella päiväkirjaan kuulumisia vähään aikaan. Kerrottavaa toki riittää, mutta ajattelin aloittaa varsojen kuulumisilla. Nuoriso eli tammat Vera ja Mandy ovat ihan kohta kuukauden ikäisiä! Aika on jännä asia, tuntuu että varsojen syntymästä olisi jo kauemmin. Tytöt ovat kasvaneet ja kehittyneet hurjaa vauhtia ja pian alkaakin olla aika yhdistää ne Maryn ja Redin kanssa. Redi on kaivannut kovasti varsaseuraa, mutta tytöt ovat olleet vielä liian pieniä jotta olisin uskaltanut yhdistää ne pari kuukautta vanhemman ja leikeissään rajumman orivarsan kanssa. Varsojen luonteenpiirteetkin ovat alkaneet erottua jo selvästi. Vera on rohkea ja utelias ja muistuttaakin kovasti Rediä - uskon näiden kahden tulevan mainiosti toimeen! Mandy on selvästi tullut emäänsä ja on vetäytyvämpi, mutta Veran rohkaisemana uskaltaa kyllä tutustua kaikkeen uuteen ja on kovasti toisen tamman leikeissä mukana. Mandy nyhjää mielellään emänsä ...

Kaikki tapahtui niin kovin nopeasti ja tuntui että puhelusta oli kulunut vain minuutteja, kun seisoin ulkona hevoskuljetusauton vieressä. En ollut ollenkaan sisäistänyt sitä, että ostin (taas) uuden orin ja vielä niin hienon orin kuin Dio. Kaikenlaiset ajatukset pyörivät päässäni, mutta lopulta kuljettajan taluttaessa suorastaan leijuvaa Dioa alas kuljetusautosta, en tiennyt enää mitä ajatella. Niinpä tuijotin oria tyhmänä hetken saatuani narun käteeni. Lähimpänä pihaa tarhaavan tammalauman sakki oli tullut aidalle roikkumaan kuljetusauton nähtyään ja Dio tuijottelikin niitä uteliaana. Kauempaa kuuluva möykkä kertoi Fairin hoksanneen että uusi hevonen oli saapunut ja Dio vastasikin toisen orin huuteluihin lyhyesti, mutta vaikutti mieluummin tuijottelevan ympärilleen hiljaisena. Taluttaessani oria talliin huomasin heti muutamia piirteitä, joista olimme Jasnyn kanssa keskustelleet. Dio tuntui suorastaan leijuvan, niin valtavin ja ylöspäin suuntautuvin askelin se kulki vaikka kyseessä o...

Enpä olisi aamulla arvannut millainen kesäkuun ensimmäisestä päivästä olisi tulossa! Aamu alkoi normaalisti varsakameroiden tarkistuksella, kaikki tallissa näytti normaalilta. Hope oli viettänyt jo pitkään yöt sisällä, sillä sen laskettu aika oli jo mennyt aikapäiviä sitten. Olin kyllä kuullut että tammalla oli taipumusta kantaa varsojaan pidempään, mutta odottelu oli silti suorastaan hermoja raastavaa. Yöseurana Hopelle toimi ensikertalainen Suzy, jonka laskettu aika lähestyi myös. Aamurutiinien jälkeen suuntasin talliin, jossa sain kohdata päivän ensimmäisen yllätyksen. Hope oli varsonut! Varsa oli aivan tuore ja vielä märkä. Hope oli kuitenkin jo työn touhussa nuolemassa varsaansa kuivaksi enkä itse voinut hetken tehdä muuta kuin tuijottaa. Jo toisen kerran tammat olivat onnistuneet varsomaan piilossa! Tarkistin nopeasti Suzyn tilanteen, mutta tamma kuikuili rauhassa karsinastaan ja ihmetteli missä aamuheinät viipyvät. No eipä siinä auttanut kuin aloittaa aamutoimet ja pitää s...

Tätä päivää oli odotettu pitkään ja hartaasti! Dragonin ostosta on kulunut jo lähes kuukausi, mutta kuljetuksen järjestäminen on osoittautunut yllättävän haastavaksi. Euroopasta on kyllä ennenkin tullut lennätettyä hevosia Atlantin yli, mutta minulle oli tainnut osua se ainoa latvialainen eläinlääkäri, jolla ei ollut kiire yhtään mihinkään. Lupapapereita pyöriteltiin varmaan pari viikkoa sinne tänne ja sain roikkua puhelimessa yhteensä tunteja. Kamalan väännön jälkeen kaikki kuitenkin järjestyi ja Dragon pääsi matkaan. Ori oli viettänyt lennon jälkeen muutaman päivän karanteenissa, mutta pääsi vihdoin jatkamaan matkaa. Pitkä ajomatka tarkoitti kuitenkin sitä, että Dragon oli perillä vasta illalla. Hämärä oli jo alkanut laskeutua, kun hevoskuljetusrekka vihdoin ajoi tallin pihaan. Kuljetusrekasta laskeutui väsynyt, mutta utelias hevonen. Dragon huuteli kovasti tervehdyksiään ja innostui selvästi tallista kuuluvista vastauksista. Tallissa alkoi melkoinen hörinä ja pörinä orin astelle...

Viimeisen viikon olin kytännyt Marya suorastaan vainoharhaisena, sillä tamman laskettu aika alkoi lähestyä. Valtavan vatsan lisäksi tamma ei kuitenkaan osoittanut sen suurempia merkkejä lähestyvästä varsomisesta, joten oletin siihen olevan vielä aikaa. Näin ollen voitte vain kuvitella ilmeeni, kun keskiviikkoaamuna karsinassa Maryn kanssa olikin pieni ruunikko varsa! Tamma oli päättänyt tehdä yllärin ja vielä viikkoa ennen laskettua aikaansa. Kaikeksi onneksi Mary vaikutti suoriutuneen varsomisesta mainiosti yksin. Varsa vaikutti syntyneen puolenyön maissa, sillä se oli jo kuiva ja nukkui kaikessa rauhassa. Herättyään se kapusi jaloilleen ja suuntasi saman tien maitobaaria kohti. Varsaa ja emää katsellessa unohdin nopeasti ärsytyksen siitä, että ensimmäisen kasvatin syntymä oli jäänyt näkemättä. Tulihan sieltä reipas ja terve varsa! Ikävä kyllä varsa oli ori, joten sen kohtaloksi tulee koitumaan uuden kodin etsintä lähempänä syksyn vieroitusaikaa. Keskiviikko oli todella kylmä pä...

"Tarjotaan jalostukseen musta morganori Glamglare Jeremy Rocket" Pari viikkoa sitten olin vihdoin laittanut nettiin ilmoituksen Jeremystä. Ruunauspäätöksen jälkeen olin pohtinut asiaa ja päättänyt tarjota oria vielä kerran ulkopuolisille. Hyvin pian yksi varaus jo järjestyikin. Hetken epäröinnin jälkeen lisäsin ilmoitukseen myös ostetaan-kohdan. Tallissa oli vielä runsaasti tilaa tammoille ja varsinkin Jeremyn ruunauksen jälkeen tarvitsisin orin. Tammojeni sukukanta on sen verran sekavaa että tuskin pärjäisin hetkeen yhdellä tai edes kahdella orilla, mutta tavoitteeksi ajatus sen sijaan on oikein mainio. En odottanutkaan hukkuvani ilmoitustulvaan, mutta tarjonta oli silti huomattavan vähäistä. Onneksi Ionic ei koskaan petä ja sainkin pian listan mahdollisesti myynnissä olevista hevosista. Pitkän pohdinnan jälkeen valitsin yhden orin ja kaksi tammaa. Oriksi valikoitui sukutaulun ja kuvien perusteella 14-vuotias musta Fairfield Ion. Orilla oli takanaan jopa kilpaura cla...

Ilmassa alkaa olla pieniä kevään merkkejä, lähinnä lisääntyvän valon määrän muodossa. Meillä kevään merkit yhdistyvät ennemminkin odotuksen aikaan päivä päivältä pyöristyvien tammojen muodossa. Tallin viidestä tammasta kolme on tiineenä ja ensimmäinen varsa saattaa syntyä jo kuukauden päästä! Olen huomannut itsessäni pieniä hysteerisyyden piirteitä tänä talvena, mitä tulee tiineisiin tammoihin. Mitä enemmän tammat pyöristyvät, sitä enemmän pyörin niiden ympärillä ja tuijottelen niitä jokaisesta mahdollisesta ilmansuunnasta. On suoranainen ihme, ettei kukaan ole vielä hermostunut touhuuni. En sinänsä tiedä miksi olen niin jännittynyt, sillä mukana on vain yksi ensikertalainen. Tavallaan kaikki ovat minulle kuitenkin ensikertalaisia, sillä kukaan niistä ei ole aiemmin varsoessaan ollut minun omistuksessani. Onnistun hermoilemaan jopa Hopen kanssa, jolle tämä varsa on sentään jo viides. Tänä aamuna sää oli kirkas ja hanki kimmelteli kauniina. Saatuani hevoset ulos ja tallin siivottua,...